TERVETULOA
KALOISTEN KYLÄYHDISTYKSEN KOTISIVULLE

Kylämme Ahoinen, Asemi, Kaloinen ja Vehmainen
ovat kauniita ja viihtyisiä elämisen ja yrittäjyyden sijoja
Hämeenlinnan eteläisessä maaseutumaisemassa.
Kyläyhdistys ajaa jäsentensä etuja ja ylläpitää jo kolmannessa sukupolvessa asukkaiden, kesäasukkaiden sekä lukuisten perheiden, sukujen, ystävien ja vierailijoiden kohtaamispaikaksi muodostunutta
Kaloisten kylätaloa, Tukikohtaa.

Yhdistys edistää kyläalueensa taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia
sekä vahvistaa paikallista identiteettiä ja elinvoimaisuutta.

Olet lämpimästi tervetullut mukaan toimintaamme
ja osallistumaan tapahtumiimme.

Nähdään! - Kohdataan!

KLIKKAA TÄSTÄ VALIKKOON

KYLÄTALOLLA TAPAHTUU:


SYYSTALKOOT LA 10.10. klo 10-15

Siistitään pihaa ja tehdään pieniä kunnostustöitä. Yhdistys tarjoaa pullakahvit, limut ja makkarat sekä tietenkin parasta talkooseuraa! Voit tulla talkoilemaan myös vain osaksi aikaa. Säävaraus. Tervetuloa koko perheen voimin!

SYYSKOKOUS LA 28.11. klo 15

Käsittelemme sääntömääräiset asiat. Tervetuloa mukaan sekä vanhat, uudet, että tulevat jäsenet! Kokous on mainio paikka liittyä mukaan toimintaan tai tulla ihan vain kuulolle ja tapaamaan kylien asukkaita vailla velvollisuuksia. Yhdistys tarjoaa kokouskahvit ja pientä purtavaa.

JOULUMYYJÄISET JA PUURO SU 20.12. klo 10-14

Kyläyhdistyksen tunnelmalliset myyjäiset ja joulupuuro järjestetään taas lähellä joulun pyhiä. Paikallisilta myyjiltä voit hankkia viime hetken joululahjat, leipomukset, laatikot, glögit, joulutekstiilit, kynttilät ynnä muut asiaan kuuluvat. Joulupukkikin vierailee muistamassa lapsia ja lapsenmielisiä. Ehkä onni suosii tänä vuonna myös kinkkuarpajaisissa? Lämpimästi tervetuloa kyliksen maalaisjouluun!


Jatkuvasti ympäri vuoden:

klo 18-20 tiistaisin naisten käsityökerho
klo 18-20 torstaisin mölkkykerho (lumettomaan aikaan)

Syksyn myötä Kaloisten käsityökerho on alkanut kokoontua uudelleen kylätalo Tukikohdassa. Tapaamme joka tiistai klo 18-20.

Kerho on paikka tavata muita käsitöistä kiinnostuneita, viettää aikaa hyvässä seurassa ja tehdä mitä tahansa haluamiasi käsitöitä ja askarteluja. Uudet harrastajat ovat myös hyvin tervetulleita, joten levittäkää tätä viestiä kovasti eteenpäin!


Kokeilemme myös uusia käsityötyylejä joka kuukausi ja järjestämme kiinnostuneille käsityökursseja. Jos löytyy mielenkiintoisia retkikohteita, niin voimme myös mennä tutustumaan niihin.
Terveisin Käsityöläiset

*****

Kaloisten, Vehmaisten, Asemin ja Ahoisten yhteisöllinen veistoshanke

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Etelä-Renkoon kolmesta osasta muodostuva, pysyvä pronssinen ympäristötaidekokonaisuus, joka levittäytyy useamman kylän alueelle. Hankkeen toteuttaa Kaloisten kyläyhdistys ry yhteistyössä paikallisen kuvanveistäjän (KuM) Riitta Kopran kanssa. Hanke kytkeytyy osaksi Hämeen Kylät ry:n Paikallisuus esiin! -kokonaisuutta. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Linnaseudulta. EU:n maaseuturahoitus kattaa 60 % rahoituksesta, ja loppuosuus koostuu talkootyöstä. Näin ollen EU:n maaseuturahoitus mahdollistaa hankkeen toteutumisen.


Avoimet keskustelutilaisuudet järjestettiin 7.7.2026 Kaloisten kyläyhdistyksen kylätalo Tukikohdassa ja 8.7.2026 Ahoisten Maamiesseuran talolla.


Kaloisten kyläyhdistyksen jäsenille ja Ahoisten Maamiesseuran jäsenille lähetettiin sähköpostia – heti alussa ideoiden keräämiseksi sekä väliaikatietoja. Tämän lisäksi ideoita kerättiin sosiaalisen median kautta. Kaikkien kylien alueella oli myös julisteita suunnitteluvaiheen osalta.
Kyläläisten ideat ja keskustelut:


Kaloisten kyläyhdistyksen Tukikohdan yhteisötaidetapaamisessa keskusteltiin ensin tervahaudasta ja viestitse tulleesta toiveesta ottaa tämä perinne huomioon. Parhaat kannot ovat olleet vanhoja, 60–70-vuotiaita lähialueilta kerättyjä havupuun kantoja. Keskustelua herätti Kaartjoen merkitys useiden myllyjen, omavaraisuuden, voiman, sahan ja tukkien uittamisen kautta.


Joen merkitys edustaa pysyvyyttä, ja sen merkitykset ovat nykyaikaistuneet nykyään enemmän tunnetasolle, kuten melontaan, mato-onkimiseen, kauneuteen ja niin sanottuun tarpeettomuuteen. Vuollejokisimpukka nousi esiin esimerkkinä tästä niin sanotusta tarpeettomuudesta, mitä on "tarpeettomuus", mikä herätti kysymyksen siitä, mikä on ihmisen kannalta välittömästi hyödytöntä eli tarpeetonta.


Renkolaista identiteettiä pohdittiin hämäläisyyden kautta, ja todettiin, että kaupungista on katsottu ylhäältä alaspäin, mikä nostaa esiin kysymyksen katseen suunnan määrittäjästä. Identiteettiin liitettiin myös järkkymättömyys ja elämän jatkuminen. Tapaamisessa todettiin, että "renkolainen tarkastelee maailmaa puuluukkuisen ikkunan takaa", ja että Rengossa voi toteuttaa itseään ja olla rauhassa. Keskustelussa pohdittiin myös sitä, mihin suuntaan Etelä-Rengossa on historiallisesti identifioiduttu suhteessa Rengon tai Janakkalan kirkkoon, vai onko ajateltu sen olevan aivan sama. Myös omavaraisuuden merkitys identiteettiin ja sen merkitys nykyään muuttuvassa maailmassa nousivat esiin.


Ahoisten Maamiesseuran talolla keskusteltiin reiteistä, kuten kirkkopoluista ja syyspatikan poluista. Esillä oli alueen vahva talkookulttuuri sekä puu, terva ja joki, vaikkakin joki ei ole niin oleellinen kuin Kaloisissa. Sekä Kaloisten, että Ahoisten osalta on mainittu, että maastosta löytyy vanhoja tervahautoja.


Tuulimyllyt koettiin tärkeinä tuulen ja voiman symboleina. Keskustelussa mainittiin myös Alimmainen, maatalous, kädentaidot sekä kivikautiset asuinpaikat. Viljelyyn liittyen esille nousivat vilja, viljavuus, ruis, ohra, kaura ja kaskeaminen. Renkolainen identiteetti koettiin samalla tavalla kuin Kaloisissa, mainittiin myös, että tietty omavaraisuus ja omapäisyys on voinut herättää ja voi herättää kateutta.


Joki nähtiin kuitenkin yhdistävänä tekijänä, mikä yhden ehdotuksen mukaan voisi näkyä esimerkiksi joen mutkina teoksissa. Lisäksi keskusteltiin tulevaisuudesta, omavaraisuudesta ja yhteisöllisyydestä.
Lisää keskustelua käytiin mm. sähköpostitse. Tässä painottuivat mm. Vehmaisten luontokohteet, mm. Paloniitunjärvi ja Leveämäen harju ja näiden alueiden eläimet ja kasvit.


Keskustelua käytiin myös Tukikohdan iltatorin yhteydessä 24.7.2026. Esille nousivat mm. joki, sudenkorennot ja maisema.


Keskusteluihin ja viesteihin perustuen kuvanveistäjä Riitta Kopra teki yhdeksän luonnosta. Luonnoksista järjestettiin äänestys sosiaalisen median ja sähköpostin kautta 5.8. – 9.8.2026 välisenä aikana. Toteutettavaksi valittiin suoraan kaksi eniten ääniä saanutta, ja 3. ja 4. sijan luonnoksista taiteilija ehdotti Ahoisten Maamiesseuran talolle ehdotusta, josta muokattiin hieman spesifimpi versio Maamiesseuran talolle.
Toteutettavat teokset:


1.⁠ ⁠"Täplälampikorento". Täplälampikorento ulpukan lehden päällä, koko n. 23 cm x 28 cm. Korennon siivet sovittiin valmistettavaksi ruostumattomasta teräksestä valun jälkeen, koska siipiin pronssi ei ole paras mahdollinen materiaali ohuen ja siron vaikutelman vuoksi. Vahamallissa on siipien kohdalla alumiinifoliota vaikutelman vuoksi.


2.⁠ ⁠Horisontti, jossa on joki ja joutsenet. Kahdelta puolelta katsottava reliefi, jonka leveys on n. 60 cm ja korkeus n. 18 cm.


3.⁠ ⁠Ahoisten mitali. Mitali, jonka halkaisija on n. 30 cm ja jossa on erityisesti Ahoisten asukkaiden toivomia elementtejä.
Kerromme täällä hankkeen etenemisestä!

KYLÄTALON VARAUKSET MYÖS PUHELIMITSE 041 310 7766

VARMISTA ONNISTUNEET JUHLAT

Kylätalon keskeinen sijainti eteläisessä Suomessa (Asemintie 349), talon tilat, keittiön kylmäkaapit ja astiastot sekä talon ainutlaatuinen pihapiiri luovat upeat puitteet juhlille ja tilaisuuksille.

Vuoden 2026 parhaat viikonloput perhejuhlille ja tilaisuuksille on varattavissa nyt. KLIKKAA hinnastoon ja varaustietoihin tässä.